Bremen... bier und wurst!

Bremeniin saavuttuamme tapasimme Remin ja Mirenin asemalla, he olivat olleet viikon Prahassa ja jääneet paluumatkalla Bremeniin. Rautatieaseman ympäristössä hetken sompailtuamme hyppäsimme ratikkaan kohti Jugend Herdbergeniä, josta meille oli varattu hostelli, olimme paikalla joskus yhden ja kahden välillä ja setä sanoi että check-in alkaa neljältä... ookoo, no saimme silti jätettyä laukut lukkojen taakse turvaa. Viiteen asti kiertelimme kaupungilla, Heiden, joka siis on kotoisin Bremenin lähettyvilltä näyttäessä paikkoja, tietysti myös Bremenin soittoniekkojen patsaan! Heti alkuvaiheessa oli huomattavissa ettemme näkisi kaupunkia kovinkaan paljoa, mukana oli ihmisiä jotka eivät olleet matkustaneet kovinkaan paljoa ja pysähtyivät ihmetelemään jokaista kiveä ja univormupukuista henkilöä, sekä ottamaan valokuvia, etenemisvauhtimme oli siis toivottoman hidasta.
Viiden aikoihin olimme takaisin hostellilla ja yritimme hoitaa checkata itsemme sisään, tuloksella että setä käski meitä odottamaan kunnes hän olisi laskenut kassan, jossa kesti yli puoli tuntia eri ryhmien jatkuvasti keskeyttäessä hänet ja kysyen check-innistä... niimpä niin. Lopulta kun saimme vuoron jouduimme täyttämään henkilötietopaperin joka ikinen. Enpä taida Jugend Herdbergenissä enään hirvittävästi yöpyä, vielä kun ottaa huomioon että checkout oli jo kello 9 ja aamupalan jakaminen lopetettiin 8.30, on ehkäpä syytä etsiä toisenlainen majapaikka ensikerralla saksassa.
Illalla olikin edessä reissun kohokohta, Freimarkt! Suunnistelimme itse "juhlakentälle" jossa oli tarkoitusta varten rakennettu vuoristorata, satoja kojuja ja telttoja... sekä muutama aivan valtava teltta täynnä pöytiä. Menimme yhteen näistä isoista teltoista jossa soitettiin saksalaisia kansanlauluja nahkahousuissa (Lederhosen), löysimme ihmeen kaupalla vapaata tilaa kymmenelle ihmiselle suoraan pienemmän lavan edestä, teltan molemmissa päissä oli siis lavat että bändit voisivat kätevästi pitää taukoja. Oluen koot vaihtelivat puolesta litrasta kokonaiseen litraan ja tarjolla oli paikallisia oluita kuten Beck'siä ja Fransiscaneria, hyviä valintoja siis molemmat! Muutaman oluen jälkeen seisoimme penkeillä niin kuin muutkin saksalaiset ja lauloimme kansanlauluja (saksasi siis), valitettavasti olen jo unohtanut suurimman osan tuosta saksankielestä mitä tunnuin tuolloin lauantai-iltana osaavan.
Sunnuntaina palatessamme Groningeniin pysähdyimme vielä ihmettelemään paikkoja Oldenburgissa, jossa tuntui olevan menossa jonkinlainen maratoonifestivaali :) Hullua kansaa nämä hollantilaiset, vaikka Oldenburg lieneekin vielä Saksan puolella.
1 Comments:
Mahtava juttu, tuo saksankielisten juomalaulujen oppiminen :-D
Jos sanat palautuvat mieleen, voinet ehkä opettaa jonkin paikallisen juomalaulun kun kotiin palailet...
By
Anonyymi, at 18:43
Lähetä kommentti
<< Home